Artikkelit

Lauri Lehtonen Sodanaikainen tiedustelujohtomme näki jo varhaisessa vaiheessa, viimeistään vuonna 1943, että sota voi meidän osaltamme päättyä huonoon lopputulokseen. Pahimpana uhkakuvana oli se, että Neuvostoliitto miehittäisi maan. Miten pitäisi valmistautua? Tiedustelujohdon näkemys oli, että tehokas tiedustelujärjestelmämme, jossa erityisesti radiotiedustelulla oli merkittävä osa, olisi pelastettava joutumasta miehittäjän käsiin. Ainoa ajateltavissa oleva suunta oli Ruotsi. Jo varhaisessa … Read more

Lauri Lehtonen ”Kertomus perustuu reservin yliluutnantti Leo Naarvalan haastatteluihin 2003–2004. Eräitä asiatietoja on tarkistettu muiden radiotiedustelun veteraanien haastatteluista samoin kuin sodan ajan tiedustelua koskevista julkaisuista.” Leo Naarvala on syntynyt 23.2.1919 Tampereella, jossa kävi koulunsa ja tuli ylioppilaaksi keväällä 1939. Syksyllä 1939 hän muutti Helsinkiin jatkamaan opintojaan. Lähestyvän sodan uhka ja lopulta talvisodan syttyminen keskeyttivät opintosuunnitelmat … Read more

Lauri Lehtonen Artikkeli on julkaistu jonkin verran suppeampana teoksessa Tuusula sotilaspitäjänä (Taistelukoulun perinneyhdistys 2007). Tässä versiossa käsitellään MO:hon liittyviä asioita hieman laajemmin. 1. Radiotiedustelu ennen talvisotaa Radiotiedustelumme käynnistyi vuonna 1927, jolloin luutnantti Reino Hallamaa sai tehtäväkseen radiotiedustelun ja salakielipalvelun kehittämisen Suomen puolustusvoimissa.Huolimatta puolustuksemme resurssien niukkuudesta Hallamaa sai organisaatiotaan kehitetyksi ja laajennetuksi niin, että 1930-luvun lopulla … Read more

Lauri Lehtonen Artikkeli on julkaistu alunperin kirjassa Sotahistoriallisen aikauskirja 27 (2008). Ilmavoimien oma radiotiedustelu käynnistyi varsin myöhäisessä sodan vaiheessa, vuoden 1943 loppupuolella. Se pääsi kuitenkin nopeasti tehokkaaseen toimintaan. ylijohdon radiotiedustelun luomalta perustalta. Radiotiedustelumme yli kymmenen vuotta kestänyt kehitysvaihe ennen Talvisotaa oli pohjana sotien merkittäville saavutuksille ja antoi tiedollisen ja taidollisen lähtökohdan myös ilmavoimia palvelevalle radiotiedustelulle. … Read more

Lauri Lehtonen 14.6.2004 Monissa viime sotien kuvauksissa kerrotaan radiotiedustelumme merkittävistä tuloksista talvisodan ja jatkosodan eri vaiheissa. Hyvin vähän on tullut esille se, missä tätä radiotiedustelua suoritettiin. Eräänä syynä tähän on luonnollisesti se, että silloin ja vuosikymmeniä sodan jälkeenkin sodan ajan radiotiedustelu oli huippusalaista toimintaa, josta sivulliset eivät voineet saada tietoa. Radiotiedustelun toimipaikkojen naapurustolla ei juuri … Read more

Lauri Lehtonen Lataa artikkeli kuvitettuna PDF-tiedostona >> (1.35mb) I. Yksikön perustaminen sekä toiminta jatkosodan alkuvaiheessa ja asemasotavaiheessa I.1 Johdanto I.2 Valmistelut, yksikön perustaminen I.3 MO lähtee sotaan I.4 MO organisoidaan komppaniaksi, “motti-ryhmät” toimintaan Karjalan kannakselle I.5 Syksy 1941, komppania eli MO:n pääosasto siirtyy Pitkärantaan ja edelleen Äänislinnaan I.6 Komppania siirtyy Karhumäkeen, asemasotavaiheessa ryhmitys vakiintuu II. Tiedustelu-, … Read more

Lauri Lehtonen MUISTIINMERKINTÖJÄ SIIRI KYLMÄNOJAN HAASTATTELUISTA 4.5.1990 JA 23.11.2006 Siirin tulo MO:hon oli eräänlainen sattuma. Hän oli eräänä kesäisenä päivänä, heinäkuussa 1941 menossa lottatehtävään kävellen Juvan–Mikkelin tietä, lottapukuun pukeutuneena. Mullinmäen kohdalla, noin 30 km ennen Mikkeliä hänet ohitti kovaa vauhti ajava pieni Opel-henkilöauto. Ohitettuaan hänet kuljettaja löi jarrut pohjaan ja auto pysähtyi valtavaan pölypilveen. Autossa oli … Read more

Artikkeli on julkaistu alunperin Espoon Sotaveteraani -lehden numerossa 3/2012 Erään espoolaisen eläkeläisyhteisön puheenjohtaja esitteli läsnä olleille jäsenkokoukseen saapuneen, rennosti kävelykeppiä heiluttavan, sirkeäsilmäisen ja hymyilevän herrasmiehen seuraavin sanoin: ”Tervetuloa vääpeli evp. Väinö Rantanen kertomaan meille talvi- ja jatkosodan aikaisesta toiminnastanne Suomen armeijan radiovakoilussa.” ”Olen syntynyt Padasjoella vuonna 1914. Vanhempieni lisäksi perheeseeni kuului yksi sisar. Ollessani puolivuotias … Read more

Lauri Lehtonen 11.8.2014 Suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 oli Suomen radiotiedustelu uudenlaisen tilanteen edessä. Uusia koodeja ilmaantui varsin vähän, mutta ne tuottivat avaajille eli koodinmurtajille sitä enemmän työtä ja vaivaa. Toisaalta etulinjan joukkojen sähkötysradioliikenne oli vähentynyt oleellisesti sen vuoksi, että ne olivat siirtyneet lyhytkantamaisten puheradioiden käyttämiseen. Kuuntelun tehostamiseksi oli marraskuussa 1943 perustettu Suulajärvelle Lähitiedustelukeskus (As 10, … Read more

Kirjoitus on julkaistu eräiden yksityiskohtien osalta “karsittuna” Lahden seudun Sotaveteraanien Jouluviestissä 2012. Pertti Laaksonen Orimattila Sotaveteraanit, jotka eivät voineet puhua kokemastaan Päämajan Radiopataljoonassa, Hallamaan joukoissa ja yleensäkin tiedustelutehtävissä palvelleet olivat sodan jälkeenkin vaiteliaita. He eivät kertoneet sotakokemuksiaan edes veteraanien tapaamisissa eivätkä keskinäisissä keskusteluissa. Monella oli pelko seurauksista aina 1990-luvulle saakka. Operaatio Stella Polariksen kokeneet näkivät, … Read more