7 Saattue PQ-18, sodan ajan radiotiedustelun legendaarinen menestystarina
Lähellä keskiyötä 5. päivänä syyskuuta 1942 siepattiin Radiotiedustelukeskuksessa Sortavalassa kaksi epätavallista, erittäin pitkää helposti avautuvalla kakkoskoodilla salattua sanomaa. Samat sanomat siepattiin myös MO:n mottijoukkueissa.
Selvisi, että kyseessä oli liittoutuneiden laivasaattueen PQ18 reittiohjelma aikatauluineen välillä Islanti–Arkangel. Sanomiin sisältyi käsky Neuvostoliiton Jäämeren Laivaston ilmavoimille saattueen suojaustehtävästä. Käskyssä ilmoitettiin myös tiettyjen varsinaisten ilmavoimien yksiköiden alistamisesta Jäämeren laivaston ilmavoimille suojaustehtävää varten.
Liittoutuneiden laivasaattueet kuljettivat Neuvostoliitolle apuna annettavaa sotilasmateriaalia pohjoisiin Jäämeren satamiin. Saattueiden suojana oli joukko sukellusveneentorjuntaan kykeneviä hävittäjiä ja muita keveitä aluksia, mahdollisesti myös aputukialuksia lentokoneineen.
Avatut sanomat lähetettiin Päämajaan, josta sen sisältämät tiedot välitettiin Saksaan. Saksalaiset hyökkäsivät saattuetta vastaan upottaen 44 rahtilaivasta 13. Tämän suomalaistiedusteluun perustuvan menestyksen ansiosta Saksa lupasi Suomelle kaikkea mahdollista radiotiedustelun kalustoapua.
“Saattuesanomasta” syntyi radiotiedustelun veteraanien keskuudessa laaja keskustelu sodan jälkeen. Samojen sanomien sieppaajia oli useita. Kysyttiin, kenelle kunnia kuuluu, RTK:lle vai MO:lle. Tapahtumasta levisi väritettyä ja väärää tietoa, jopa radiotiedustelualan sotahistoriallisiin julkaisuihin. Tosiasia ilmeisesti oli, että kunniamerkit menivät ensisijaisesti Sortavalaan.
Jäämeren saattueita koskevien historialähteiden avulla on tilanne myöhemmin voitu rekonstruoida. Saattue PQ-18, johon kuului 44 rahtialusta, lähti Loch Ewen laivastotukikohdasta Skotlannista 2.9.1942. Saattueen välittömänä suojana oli lentotukialus HMS Avenger, risteilijä, parikymmentä hävittäjää sekä muutama korvetti ja raivaaja. Kuolan niemimaan venäläisiin lentotukikohtiin oli sijoitettu yli 40 konetta käsittävä englantilais-australialainen lento-osasto. Saksalaiset saivat tiedon saattueesta etukäteen ja hyökkäsivät sitä vastaan. 13.9. alkaneessa pari päivää hyökkäysoperaatiossa upotettiin 13 alusta, pääasiassa ilmahyökkäyksin. Saattue pääsi perille Arkangeliin 21.9.
Miksi sanoma lähetettiin vain helposti avattavissa olevalla kakkoskoodilla salattuna? Ilmeisesti on kyse ollut siitä, että yhteydenpitoon kahden eri puolustushaaran, laivaston ilmavoimien ja varsinaisten ilmavoimien välillä ei oltu varauduttu, eikä yhteistä salaamiskoodia ollut viestittäjien keskustelutaulukkoa lukuun ottamatta.